Göstalla oli perjantaina akupunktioaika, ja samalla tsekattiin Kettusta. Se on ollut todella uupunut ja haluton liikkumaan, edes sitä puolta tuntia aamuin illoin. Se ei yksinään niin kovin huolestuttavalta tuntunut: eihän tässä jaksa itsekään mitään tehdä. Jos illalla saa pyykit koneeseen ja altaan siivottua, tuntuu kuin olisi jättiläisurakasta selvinnyt hien virratessa pitkin kroppaa.

Nyt Edu on kuitenkin vaikuttanut turvonneelta, kuin käpylehmältä ikään. Erjan tuomio oli tyly: nestettä kudoksissa +keuhkoissa, epäsäännöllisyyttä rytmissä ja muutenkin sydämen kunto ainakin 5/6. Epäsäännöllisyys saatiin lääkityksellä aiemmin kuriin, mutta nyt se on, ehkä VAIN helteestä johotuen palannut. Tasaisesti on sydänmen tila syksystä asti huonontunut. Aloitettiin siis pikimmiten nesteenpoistolääkitys.

Hieman itseäni syyllistin, sillä olisi pitänyt enemmän tuosta turvotuksesta huolestua. Oletiin erheellisesti kuitenkin Edun yskivän edes vähän jos nestettä on keuhkoissa. Erja totesi, että jospa tämä on niitä koiria, jotka päästävät viime hetkellä sen yhden ainoan yskähdyksen... Edu on niin vaatimaton, ja osaa nähtävästi peittää tilaansa viimeiseen asti. Ei vissiin halua olla "vaivaksi" tai "häiriöksi".

Lauantaina hain nesteenpoistolääkkeen, ja annoin heti. Noin kahden tunnin päästä alkoi pissaaminen. Edu nukkui sikeästi, ja huomasin vähän pistoolin falskanneenn ja herätin sen pissalle. Useamman kerran oli asiaa noin kahden tunnin välein. Selvä se, etten yöksi tai työpäiväksi voi lääkettä sille antaa, ainakaan ennen kuin nämä jo kertyneet ovat vauhdilla poistuneet. Sen jälkeen pitäisi tilanteen rauhoittua ja haetaan annos joka estää kertymisen muttei pissitä liikaa.

Gösta oli pysynyt hyvässä kunnossa lähes tuplaten normaalia pidempään. Takajalatkaan eivät olleet kuin viulun kielet eikä selkään tarvittu neuloja. Vähempi liikunta ja sen korvaaminen osaksi uimisella tuotti tällaisen tuloksen. Erja on kertonut aiemminkin "kestoakupunktiosta" jossa koiran akupisteisiin laitetaan pienet kultahiput. Kuulostaa melkoiselta huuhaatouhulta, mutta nyt pohdin asiaa kahdelta kantilta:

a) Kertahinta kirpaisee, mutta se on vain noin 5 kertakäyntiä  rauhoituksen kanssa yhteensä (eikä tarvitse aina varata aikaa ja istua tuntia, eikä Gösta edes pidä toimenpiteestä lainkaan, pitää aina "pakottaa")

b) Göstan kunto pysyisi tasaisena eikä tulisi sahaamista ylös-alas kuten nyt, ainakin olisi helpompi pitää vointi tasaisena kun vaikutuskin on tasainen koko ajan. Löytyisi helpommin optimaalinen liikunnan määrä.

Kokemukset ovat ollet hyviä niillä keille on hippuja laitettu. Pieleen on mennyt jollakulla, joka oli liikahtanut asettamisen aikana (koiraa ei ollut rauhoitettu). Huonoimmillaan akua on tarvittu hipuista huolimatta reilun kahden vuoden päästä asettamisesta. Tuskin G hirveän montaa vuotta muutenkaan pärjää, sillä nivelrikko huonontuu ajan myötä kuitenkin. Kaikkea sitä alkaa epätoivoissaan pohtia.... en olisi itsestäni uskonut.

Nyt kolmen päivän nesteenpoistolääkityksen jälkeen Edu vaikuttaisi hieman piristyneen. Illalla olisi muka vielä lähtenyt lenkille mukaan ja tänä aamuna jaksoi kokonaisen aamulenkin.

PS Sunnuntaina naapurit hiemat ihmettelivät, kun minä lähdin Caruson kanssa pyörälenkille, Alisa vei toiseen suuntaan Edun ja Jukka Göstan pellolle :) Kyselivät, että olenko kyllästynyt viemään niitä eri aikaan eri lenkeille. Vastaus on suoraan sanottuna KYLLÄ, mutta se kuuluu tähän koiran pitoon. Kiitos siis avusta. On se aika rankkaa, kun juuri on saanut pennusta tolkun koiran, alkaa vanhin olla kuin pentu ikään taas....