Eläintarhamme täydentyi elokuun puolivälissä 170-litraisella rescue-altaalla, kun kaverilleni Minnalle tuli mitta täyteen. Olin pitkään akvaariota itselleni miettinyt (sellainen kaunis, rauhallinen, vehreä terapia-allas...) ja kun nyt kerran koko paketin sai "noutohintaan" ja viinipullollisella, tartuin tilaisuuteen. Hommasin kasveja oikein reilusti, kampaajaltani löytyi nurkista toinen valorunko, uusin lamput ja hankin jotakin maan mainiota kasviravinnetta joka ei edesauta levien kasvua.

Kalasopassa tuli mukana 3 platya (rauha heistä jo yhden sielulle), kaksi neontetraa, rihmakalapariskunta, naispartamonni, yksi urosmustamolli ja linnassa luuraava hullukala. Hullukalan lajia on kovasti yritetty selvittää; tuloksetta. Se myytiin Minnalle kimalaismonnina, mutta se se ei ainakaan ole. Malli on ennemminkin monnin- ja mollin kaltainen, väritys hieman tiikerinuoliaiseen vivahtava ja leuassa on pitkiä viiksikarvoja. Hullukalaparka saa nimensä siitä, että hän on mitä ilmeisimmin hämäräaktiivinen. Valoon joutuessaan hän sinkoilee pitkin allasta yrittäessään päästä IHAN MIHIN TAHANSA valolta suojaan.

Kalojen persoonia on ollut hauska seurata. Mustamolliparka on sitkeästi yrittänyt vikitellä naisplatyja, herra ja rouva rihmakala kinastelevat säännöllisesti ja sopivat sitten, neontetroista toinen on aivan mahdoton häirikkö. Se jahtaa lajitoveriaan säälimättä ahdistaakseen tämän pysymyään samassa nurkassa kaiken aikaa. Hommasinkin mitä pikimmin helpotusta tetraraukan elämään. Kalalaupassa ei tietenkään juuri silloin ollut neontetroja (miten se on mahdollista, niitähän on AINA), joten ostin 5 kardinaalikalaa + kaksi kuparimonnista. Myyjä vakuutti kardinaalien parveutuvan neoneitten kanssa ongelmitta. Niin kävikin. Häirikkötetralla on nyt neljä muuta jahdattavaa yhden kardinaalin heitettyä lusikan nurkkaan ensimmäisen yön aikana. Toinenkin katosi salaperäisesti, edes ruumista ei ole löytynyt.

Tähän asti kalat ovat voineet hyvin, vaikka nitriittipiikkiä pelkäsinkin. Se tulee aina "uuteen" altaaseen. Minun altaani on kuitenkin uusi, vaikka säästimme pohjahiekan kurat enkä pessyt suodatinta muutamaan viikkoon muuton jälkeen. Yksi platy päätyi jo päänkatkaisuun, ja nyt toinen naaras on kuihtunut melkein olemattomiin. Toisen vatsa sen kuin pullottaa. Pallomaha pyöräytti muutaman poikasenkin, mutta viimeisenkin on joku syönyt kun ei sitä enää näy. Tämän kalan pyrstö on osittain sulanut väärien vesiarvojen takia. Sille ei nyt voi mitään, en kuitenkaan aio uusia platyjä ostaa vaan keskityn tetroihin. Kuihtunut naaras ei ole piristynyt, ja nyt herra rihmakalalla on harmaata silmissä ja värit haalistuneet. Harmaa silmissä kertoo matojen saaneen vallan kalaparoissa. Myös yhdellä tetralla on toinen silmä harmaa. Ou nou!!!

Vaihdoin eilen 4 sangollista vettä, tänään 6. Toivon mukaan kalaset piristyvät, en haluaisi mitään lääkkeitä altaaseen tunkea, kun siitä on pidemmällä tähtäimellä ennemminkin harmia. Taitaa rouvaplatyn päivät olla luetut, rihmiksen haluasin säästää eli paranevan.

Alkuvaiheessa kasvit näyttivät melko mitättömiltä. Varsinkin vesitähdikki on venynyt niin kovasti pituutta, että sitä pitää jo karsia.