Juuri pestyjen koiruuksien kanssa lähdimme perjantaina kohti Savoa. Vaatteita piti olla mukana vähän joka lähtöön, varsinkin sade-sellaisia. Caruso tuli tupaan kuin kotiinsa, onhan hän sentään kerran jo käynyt, nelisen kuukautta aikaisemmin. Tapsin kanssa käytiin vähän lenkillä, mutta C on sellainen päsmäri, että Tapsia hieman arvelutti. Isukki opetteli sitten häätämään ei-toivottua koiraa omansa kimpusta, mutta ei se äänensävy oikein vakuuttanut ;)

Meidän pojat majailivat taasen portin takana Tapsin ollessa valtoimenaan tai sitten T oli makkarissa. Muuten meni kaikki loistavasti, edes pöydältä ei tällä kertaa mitään varasteltu, mutta yksi merkkaus piti Cn tehdä "minun" sohvaani! Sain kiinni ihan itse teosta, jospa miettisi seuraavan kerran kaksi kertaa. Siinä sohvalla majailee normaalisti Tapsi, liekö se saanut sohotusvimman aikaan. "olisiko käynyt niin, että sohvaani on kustu..."

Terapiakoira Carsuo pääsi ihan yksinään koiranaan mukaan kun lähdettiin äitin kanssa puutarhalle, mummille ja Heljälle. Caruso oli  vähän äkeänä jouduttuaan Tapsin häkkiin änkeytymään. Puutarhalta tarttui mukaan kesäbegonioita, ruusupavun siemeniä, pari muuta rehua sekä jonniinniminen sisäkukka. Multasormia syyhyttää oikein urakalla! Caruso odotteli yksin äiteen autossa hiljaa ja kiltisti, hyvää harjoitusta taasen.

Mummille mentiin sisään kuin Euroopan omistaja. Voi sentään miten hellyttävästi Caruso osasi mummin kanssa olla! Kaiken hässäämisen keskellä hän kiipesi suorastaan mummin syliin asti ja istui kiltisti silitettävänä pitkän aikaa. Tassulla kahmaisemalla saa, kappas vain, aina vaan lisää silitystä.

Heljän pihalla pääsi kirmaamaan pahimmat energiat, mutta sehän ei estänyt varastelemasta Heljän sisätossuja. Heljä osaa olla luontevasti koirien kanssa, eli ei katso eikä kimitä eikä edes huomaa, eikä Caruso edes hyppinyt kertaakaan vasten. Uudet paikat eivät tätä poitsua kyllä hämmennä lainkaan, nuuhuttelee paikan läpi ja alkaa joko leikkiä tai käy maaten.

Äitin ja isin pihalla kaikki kolme juoksentelivat ja pelasivat palloa sydämensä kyllyydestä. Joskus täytyy testata miten kauan pöhköperro juoksee pallon tai vastaavan perässä :) Varmaankin uuvahtaa emäntä ensiksi.

Mökillä käytiin puusavotassa ennen kuin sade pakotti takaisin. Metsuri kaatoi ja vei isot puut, mutta pienempiä runkoja, latvoja ja oksia jäi silti melkoisesti. Siinä on saunapuita piiiitkäksi aikaa kunhan joku ne ensin karsii, kantaa, sirkkelöi ja pinoaa.... Ranta ei vastoin odotuksia saanutkaan hullunmyllykohtausta Carusossa aikaan. Muuten kyllä Caruso juoksenteli pihan pitkin poikin. Kerran aikoi naapuritalon suuntaan, mutta ehdin rääkäistä sellaisen varoituksen, että tuli stoppi aikomukselle. Siellä on ainakin 2 rotikkanarttua, ja ehkä joku kolmaskin koira = ei asiaa.

Turha mainita, mutta mökilläkin oli piccusee kuin kotonaan. Matolla makaili evästauollamme luuta järsien...

Caruso hieman juoksenteli.... taustalla mökki. Melko ankean näköistä vielä näin aikaisin keväällä.

Seisoi hetken laiturilla tippumatta järveen...

Muut seisoo sadetakeissaan... Caruso päättää juosta mieluummin...

Räksä oli tehnyt pesän kuistille, munat saivat kyytiä...

Sittten sai pesäkin hieman kyytiä.