Ei se westienarttu (eikä emäntänsä) ollutkaan onneksi pysyvästi järkyttynyt siitä meidän ensivisiitistämme. Pyyteli oikein uudestaan kyläilemään, ja mehän mentiin. Jumitus on ilmeisesti turkin kasvun myötä painunut unholaan, sillä nyt teemme hihnassavetämättömyysharjoituksia . Lindan luoksekin mentiin sellaista haipakkaa naru suorana! Saman sabluunan mukaan sujui jälleen vierailu: ensiksi riehutaan ulkona niin kauan, että Linda hakeutuu mammansa jalkoihin turvaan kimpussa pörräävältä, pahaääniseltä vieraalta. Piccuisen jalat olivat sen verran venyneet pituutta, että nähtäväksi jää miten kauan aidan takana pysytään... Sisällä Caruso penkasi parhaat luut ja lelut kopasta Lindan järkyttyneiden silmien edessä. Caruso meinasi unohtaa minun olemassa oloni tyystin, joten menin pari kertaa toiseen huoneeseen piiloon. Ilo oli aina suuri, LÖYTYIPÄS SE EMÄNTÄ!!!! Nyt vierailtiin niin kauan, että C asettui nukkumaan. Kotimatkalla täysin vieras pihanlakaisijasetä halusi tehdä tuttavuutta Cn kanssa. Sinne kömpi piccuinen setän syliin ja lipaisi poskea

Caruson uusin temppu on juosta kiven päälle seisomaan. Siitä kyllä aina namin murunen heruu. Tänään lähetin hänet useamman metrin päästä kivelle "kivikivikivi" ja menihän se! Hyvin irtoaa :) Muutenkin alkaa vauhti olla tuossa kääntöpaikan lämpäreellä sen sorttista, ettei kohta enää uskalla siihen ilman hihnaa viedä. Sattui tuo naapurin emäntä viemään roskia samaan aikaan, ja kun C nelisti täyttä vauhtia sinne, mulla meni muutama sekunti jumalattoman kovaa vauhtia ihastellessa ennen kuin tajusin kutsua luo!! Huijui sentään, millainen kenguru-aropupu-gebardi täällä asustaakaan!

Aamulla pääsin käyttämään "kotiäitiyden" pehmittämiä aivoja käydessäni pitkästä aikaa juttukeikalla. Koiria lenkittäessäni totesin teiden olevan niin tiukasti mustassa jäässä, että edessä oli taksikeikka. Eikös kunnon toimittaja aina mene taksilla aamukeikoille... kun ei uskalla rattiin tarttua??! Mukava haastateltava, ja mukava päästä jälleen alan hommien syrjään kiinni. Jatkossakin saan avustajana juttuja tähän lehteen tehdä friikkupohjalta. Pitäis löytää vielä joku toinenkin pesti ettei rahakukkaroon pesiydy koit... Paluumatkan oli päättänyt toteuttaa näillä leveysasteilla eksoottisen kulkupelin, bussin avulla. Kouvolassa julkinen liikenne ei käytännössä ole ikinä vaihtoehto. Linjoja on tasan kaksi (tai sitten sama auto kiertää kahdeksikkoa), eli autoja menee noin tunnin välein. Pääsin ripeästi (hyvin suunniteltu oli taas puoliksi tehty!) pois jutunteosta. Poikkesin ehtiessäni eläinkaupassa ostamassa puuroaineksia. Harkitsin hetken ostavani hevosen lihaa, mutta oli niin turkasen kallista, että saavat tyytyä loheen ja broileriin.