Seuran tokokokeissa on tahtonut väen vähyys vaivata, joten tarjouduin sitten kanttiiniin "lunch ladyksi". Harmitti ihan vietävästi, ettei tässä kokeessa ollut kuin ALO- ja VOI-luokat. Olisi niin tehnyt mieli kisaamaan. Mutkun ei niin ei. Menihän se näinkin (pitkin hampain) muitten suorituksia katsellessa. Olin varustautunut naparetkeilijän asustein: jalassa villa-silkki-välihousut, lyhyet villahousut, toppahousut, villaiset vaellussukat ja -25 astetta kestävät Salomonin kengät. Yläosaa verhosi poolo, villaneule ja pitkä untuvatakki. Olin ainoa kuka ei valitellut palelevansa!

Caruso tuli Jukan kanssa hengailemaan kentän laidalle pahimman pakkasen väistyttyä. En valita; tähän aikaan vuodesta on kaksi vaihtoehtoa. Joko kuiva ja kylmempi tai sitten sataa kuin saavista. Caruso tähysteli kentän touhuja kannonnokasta haukahdellen välillä kuin ilmoittaakseen MINÄ OLEN TÄÄLLÄ! Piccuinen sai runsaasti rapsutuksia, sylityksiä, uusia ihmis- ja koiratuttavia ja väistämättömiä namusia. Tarjan pipo ja naama olivat lopulta aivan hiekassa kun hän opetti Ceelle parissa minuutissa mitä suukko oikein tarkoittaa. Caruso esitti koko toko-osaamisensa asiantuntevalle yleisölle: hän osasi istua ja tulla pienellä avustuksella sivulle. Tokotuomari Tommi Variskin ehti tehdä tuttavuutta ja totesi: Onpas siinä mukava pentu, mikäs valio hänestä tulee! Useampikin ihminen (yhdellä oli itsellään perro) kiitteli jälleen Caruson avoimuutta. Pentunen otti pienet tirsat siinä mun sylissä kaikessa rauhassa hälinän keskellä. Ihanaa että hän osaa rauhoittua, olen siitä niin iloinen

Painitkin saatiin aikaan "vanhan" tutun Piuha-kelpien kanssa. Samaa viriteltiin myös kiinanharjakoiran ja nahkacollien kanssa. Kiinanharja oli pukeutunut miehekkäästi armykuvioiseen haalariin

Perjantaisen sämpylänleipomisepisodin jatkoksi tuli tänään tehtyä jotakin-mitä-en-ole-lähemmäs-kymmeneen-vuoteen tehnyt. Menin Minnan kanssa JUMPPAAN! Jestas sentään miten vatsaliikkeet ottivat koville! Muuten meni ihan suht mukavasti, eli ei nyt ihan niin huono kunto voi mitenkään olla, mitä juoksemisen perusteella voisi epäillä. Jumpan jälkeen isot pojat odottivat jo malttamattomina lenkkiä. Ei kun menoksi... vaikkei jalka enää niin kovin kepeästi noussutkaan.

Caruso tuolla virittelee Iltariehua täyteen sykkeeseensä. Hän juoksee villinä edestakaisin törmäillen kalusteisiin. Äsken kuului olohuoneesta parahdus. Caruso oli hypännyt vahdilla sohvalle ja suoraan Jukan mahan päälle hampaat ojossa... Nyt saa luumutomaattirasia kyytiä. Niin, ja se mun uusi jumppapatja oli lattialla kokonaiset 5 minuuttia ja johan siinä on hampaanjälkiä ja pala puuttuu nurkasta.