Perjantaina Assi-täti ja Jaana autoilivat vieraiksemme. Assilla oli kuulemma virtaa kuin pienessä kylässä. Saaga viettää mammalomaa eikä Elsaa huvita (kuten ei velipoika Eduakaan juuri) tuollainen turhan riekkuminen! Assi todellakin johti joukkoa: Göstakin katseli ihmeissään, että mikäs tuota vaivaa? Edu meinasi jäädä vähän jalkoihin, mutta hyvin kirmasi pappa mukana. Carusoa Assin piti ajaa riittävän monta kertaa hankeen, jotta tulee selväksi kumpi tässä määrää tahdin. Caruso antoi hyvää vastusta, pinkoi vähintään yhtä lujaa piccu jaloillaan.

Jaanalla oli kamera sarjatulella: Täältä näitä koiria nyt tulee tien täydeltä!!!! Assi johtaa.

Caruso ravistelee niskat nurin -asennossa. Näyttää ihan siltä, kuin vieterilelu vetäisi itseään käyntiin :)

Meidän koko lauma kuvassa. Karsin kepistä terävät oksat pois, jotta on kivempi ja turvalliselmpi sillä leikkiä.

Juotiin sisällä kuumat kaakaot lämmikkeeksi. Jaana osti Doils-lohiöljyn minulta pois kuleksimasta. Edulle sen hommasin, mutta kalaa rakastava vesikoira sanoin jyrkän ja ehdottoman EI:n tuotteelle. No, minä keittelen sinulle sitten lohipuuroa, kaipa siitäkin sydämelle hyviä rasvoja saa. Caruso haisteli kiinnostuneena Assin perää kun silmä vältti. Ei C olekaan tainnut päästä näin lähelle aikuisen naiskoiran private-partseja aiemmin. Tete bc:kin nosteli treeneissä ylähuulensa kiinni otsaan Caruson varovaisesti tiedustellessa, että josko tuota lähempää tuttavuutta voisi....

Lauantaina kävi Piia kylässä pitkästä aikaa. Virkistävää puhua jonkun kanssa aivan kaikesta muusta kuin koirista :) Jatkettiin hvyäksi havaitulla kuuma kaakao -linjalla.

Illalla Edu ja Gösta uinailivat tuttuun tapaan samalla pedillä. Yks kaks tilanne räjähti ja tappelu oli pystyssä. Sillä aikaa kun kampesin itseni sohvalta alkoi jo karvat ja verikin lentään. Kauhistus, ei meillä näin verissä päin vielä ikinä olla oteltu! Sain koirat irti ja rauhoittelin siinä puhumalla, että otetaas nyt ihan iisisti vain. Gösta ei meinannut laantua, vein sen keittiön puolelle. Mulla oli kotihousut ja hiha veressä mutta Göstasta ei löytynyt vammoja. Tutkailin Edua ja pian totesin, että korvassa on kulmahampaan mentävä vekki. Ei ole läpireikä, mutta inhottava palkeenkieli. Jee jee, verikammoinen ihminen yrittää pysyä tolpillaan ja rauhassa putsatessaan ja sitoessaan haavaa. Olin saanut osuman omaankin käteen (Edulta muistaakseni), mutta siinä ei pahempaa reikää ole.

Reikä rinsessan korvassa. Yäk!

Mistäs tämä sitten johtuu? Luultavasti osasyitä on useita. Pakkaset ovat rajoittaneet lenkkeilyä, lähellä on juoksuisia narttuja.... Gösta aina väillä villiintyy kosiskelemaan Edua, ja ehkä Edun pinna paloi tällä kertaa perusteellisesti. Sille riittää, että Caruso kohtelee sitä törkeästi, se ei enää halua hyväksyä samaa Göstalta. Gösta alkaaa varmaan vähän turhautua myös siihen, että on viikkotolkulla ollut liian kylmä treenailla muuten kuin vähän lenkin ohessa.

Käytiin aamulla näyttämässä korvaa Erjalle. Inhottavan syvä ja "onkalomainen" tuo haava kuitenkin on, vaikkei olekaan läpi eikä pala irronnut. Ei tarvitse tikata, mutta mun pitäis pystyä sitä hoitamaan... yritin leikellä karvoja haavan ympäriltä, mutta mun maha meinas kääntyä ympäri joten putsasin vain haavan. Ei tulis hoitsua Ojalan akan likasta!