Kun nyt tuli vähän parjattua Caruson käytöstä viime kirjoituksessa, täytyy ehdottomasti mainita eilisestä tapahtumasta. Siinä höntsäillään kaikessa rauhassa lenkillä pyörätiellä, kun YKS KAKS alkaa hervoton ILOTULITUS!!!! SIIS MITÄ IHMETTÄ??? Maa järisee, ilmassa paukkuu valtavan suuria raketteja, vinkuu, pamahtelee, poksuu, suhisee... Hätkähti siinä nimittäin emäntäkin, kun tuollaiseen joutui täysin aavistamatta tulevaa.

Isot pojat nostivat päätä, vilkaisivat minua että HÄH? Sanoin sitten kaikille (toinnuttuani), että joo mennään vaan, eteenpäin! Isot alkavat haistella kuin ei mitään, ja minunkin pulssini tasaantuu.

Entäs piccuinen? Ensiksi hän pysähtyi, sitten ehdinkin sanoa, että mennääs vaan... Sitten hän jatkaa matkaa kuin ei mitään. Tulitus jatkui ehkä 10 minuuttia, vaikka tuntui valtavan paljon pidemmältä ajalta. Ennen loppumista Caruson korvat hieman laskivat, sekä häntä ja hieman se pälyili ympärilleen. Meni kuitenkin haistelemaan hajuja muiden kanssa, katsoi minua ja sai namin. Ja jatkoi matkaa, pysyi toimintakykyisenä koko episodin ajan. Paukkeen loputtua häntä nousi välittömästi sojottamaan ylös, eikä se ollut kuin hieman alhaalla pahimmillaankaan.

Huh! Hienot pojat minulla, ja näyttää siltä, että kun ei Caruso kerran ole arkaparkapaskahousu, selvisi hän ilman mitään "tarumoja". Kyllä olisi moisesta voinut saada ikuisen jäljen sieluunsa, niin mahdoton oli pauke. Kun satuttiin vielä aivan vierestä kulkemaan. Kukaan ei tunnu tietävän mikä ihmeen "ilo"tulitus tuo oli, eikä lehdessä ollut mitään ilmoitusta!