Kummipoika-Hermanni täytti 6 vuotta 4.12. Airan päivänä. Pikkuveli Arvi on syntynyt vuoden viimeisenä päivänä, joten veljekset juhlivat yhteisesti kuun puolessa välissä. Minulla kun tahtoo välillä olla ajanhallintaongelmia, niin tällä kertaa yllätin itseni lisäksi myös juhlien järjestäjät saapumalla tuntia liian aikaisin juhlapaikalle. Eihän siinä mitään, ehdittiin Hempan kanssa tutkailla uutta dinosauruskirjaa ja vaihtaa kuulumisia Jennin kanssa.

Mikko tuli neljän jälkeen töistä Upi-seefferin kanssa. Onpa turvallinen olo, kun tällainen täyttä lihasta oleva, hyvin koulutettu karvainen "ase" partioi ryssän puolen rajaa.

Annajosepallo, annanyssepallo.....

Hermanni oli tilannut linjurikakun, ja sellaisen hän myös sai. Englanninlakritsasta sai oivat ikkunat, renkaat ja pakoputket. Näin rapakauden henkeen takaikkunat olivat ruskean kuraiset.

Kynttilät olivat sekä Hermannille (6 v) että Arville (2v).

Kynttilät puhallettiin sammuksiin niin nopeasti, että just ja just ehdin kuvan ottaa.

Muistelisin nähneeni tämän keinuhevosen meillä kotona aikoinaan. Mikko siinä ahkerasti kiikkui :)

Sunnuntaina koiruudetkin tekivät ennennäkemättömiä koiruuksia. Caruso Piccarainen NOSTI hillitysti, hallitusti ja harkiten vasenta takakoipea ensimmäistä kertaa. Oman takapihan suojissa oli hyvä harjoitella, ja tasaisella maalla. Tästä ei kuvaa saatu, mutta Göstan kolttonen saatiin ikuistettua.

Meillä koirat EIVÄT saa olla sohvalla. Ikuna en ole Göstaa saanut narautettua, mutta kuva puhuu puolestaan.