iski! Kun kerran ei oikein voi uloskaan mennä, eikä ole lukemista (Caruso on lukenut kaikki kirjat), ryhdyin leipomaan sämpylöitä ja kaurapipareita. Sämpylöihin tiesin tarvittavien aineiden olevan kasassa. Villi kokeilu; sämpsäjauhon sekaan myös desi ohraryynejä ja ruisjauhoa. Kaurapipareita väsättiin vissiin seiskaluokan köksässä, mutta aina vain ne ovat lemppareitani. Olen kokeillut lisätä kaakaojauhetta, tulos YÖK! Tällä kertaa laitoin rusinoita, kun ne muistaakseni toimivat hyvin.

Pientä jännitystä tarvikeaineiden suhteen oli. Vehnäjauho oli tyystinkokonaan lopussa. No, laitetaan sämpyläjauhoa. Munat olivat reilun viikon vanhoja. Koehaistelun jälkeen ne todettiin kelvollisiksi. Ehken tuo sämpyläjauho erosi hiukan/oleellisesti vehnäjauhosta, vai oliko syynä pieni ja vanha muna, mutta taikina ei näyttänyt taikinoituvan riittävästi. Lisäsin puolikkaan munan, ja johan on sopivaa kiisseliä. Piparit ovat näitä kuuluisia Ojalan suvun "erikoisherkkunami"-versioita. Äitiltä kun kysyi (ruuasta, leivonnaisesta, ihan mistä vain), että MITÄ tää on, saattoi saada vastaukseksi sen olevan "erikoisherkkunami" sitä-tai-tätä. Se-tai-tämä oli silloin loihdittu kasaan MAHDOLLISESTI HIEMAN ohjeesta poikkeavista aiheksista. Pahimmassa tapauksessa eines oli kasattu hieman ohjetta MUISTUTTAVISTA aineista.

Munakellolle kiitos, mikään ei palanut. Nyt on pari pellillistä sämpylää ja toinen mokoma pipareita. Anniina tulee tiistaina juhlistamaan medianomiuttaan, tässä vähän tarjottavaa kunniavieraalle :)

Jaah, johan se pitäis taas lähteä lenkille. Pakkanen on armollisesti lauhtunut -18 asteeseen......