Gösta sai kuin saikin peruutuspaikan Kotkan tokokokeeseen itsepäisyyspäivälle! Vielähän tässä on aikaa muutama treeni pitää. Lienee parempi keskittyä nämä jäljellä olevat kerrat vain AVO-liikkeisiin, kun ollaan MUKA niitä voittajia jo treenattu. Sen päivän kun näkis, että ruutu tai ennen kaikkea tunnistusnouto olisi iskostunut koiran päähän... Vika on tietenkin ohjaajassa. Olen kumpaakin sen seitsemällä tavalla yrittänyt opettaa (niin lasinmurskaaja- Edulle kuin Göstallekin), mutta mikään tapa ei vaikuttaisi olevan ylitse muiden. Huokaus... Sellaistakin olen pohtinut, että eiväthän nuo agilitaajatkaan enää (kakkos-)kolmosluokissa pärjää ilman ulkopuolista kouluttajaa tahi koutsia. Saman  tarvitsisi tokoonkin.

Carssu kävi agilitaamassa seuran paskassa hallissa. Se on vielä jouluun asti käytössä, sitten PITÄIS siirtymän kasvihuoneelle. Pentujen kanssa tuolla nyt vielä pystyy "treenaamaan", mikäli hämäryys tai homeallergia eivät pahasti häiritse. Caruson herne oli kovilla, ja se heijastui parissa kohtaa "seinän tai uuninluukun haisteluna" kun ei osannut piccuinen tietää mitä tehdä ja mihin mennä. Targetti on avautumaan päin, sinne hakeuduttiin innolla. Takaaleikkaus putkella oli odotetusti liikaa, mutta U-putki sujui muuten hyvin. Takaakierrossa käytettiin vain yhtä estettä, kun siinä meinasi "uuninluukku" tulla joka kerta. Pisimmillään (joo, pisikin ehti radalla tulla ) tehtiin hyppy ja sylkkäriputki perä perään!! Cosmo terrieristillä homma sujuu huomattavasti paremmin (no se onkin käynyt jo viisi kertaa ja on myös 5 kk vanha, huutaa Caruso tuolta pediltään). Piuhalla ainakin innostusta riittää, mutta muuten sama kuin Carusolla: keskittymiskyky riittää sen pari minuuttia. Mutta sehän riittää, johan siitä tekee kaksi rataa!! :)