Käytiin verikokeessa viikko sitten. Ensin Gösta sai akupunktiota (viimeistä kertaa, sillä tammikuussa tehdään kestoakupunktio-operaatio!!), ja suuremmasta neulamäärästä vaihdoimme Caruson yhteen. Paiskasin perron pöydälle ja pitelin löyhästi vartalon ympäriltä odottaen rimpuilua tai äänimerkkiä neulan osuessa. Pian kysyin, että joko kohta pistät, ja eläinlääkäri vastasi, että verta tulee jo! Että sellanen poika...

Epäperromaista käytöstä ilmeni myös eilen Ellun, Riskin, Danin ja Neelin kanssa lenkkeillessämme. Katsoin jo kaukaa, että vastaan tulee ns. hiukan enemmän munatotia joulun kunniaksi nauttinut, kiemurrellen kävelevä karvareuhkainen mies. Meidän kohdalla mies kumartui yllättäen Caruson päälle ja mörisi, että onkos koira lähtenyt lenkille... kukas koira se siinä. Meidän epäperromme painautuu miestä vasten, heiluttaa häntää. Mies heilauttaa kätensä ylös kohti lerppuvaa karvahattuaan ja kertoo sen olevan suden karvaa. Carusohan tästä innostuneena meinaa napata koko hatun itselleen... Ja Gösta kun pelkäsi hysteerisesti näädän pikkiriikkisiä valjaitakin... Mies totesi, että opa rohkea koira! Olihan se! Hetken pohdin ensin, että vedänkö Caruson pois ukkelin ulottuvilta, mutta sitten teki mieli testata, että meneekö se TODELLLA miehen luo. Kaikki ketä tahansa koiraa epäilyttävät ainekset olivat kasassa: liikku epävarmasti, haisee kummalliselta, käy "päälle" kyselemättä, silittää dominoivasti, puhuu kummallisella äänellä ja haisee myös suurpedolta.

Olen kovastipaljon iloinen, että perroni ei ole pidättyväinen tahi muutenkaan kovasti  "perrokotkotuksia" harrastava. Ensisijaisesti kun se kuitenkin on koira, sitten se on rotu ja sitten sen on tämä kyseinen yksilö.

____________________________________________________________

Mi ha grande sorpreso con Caruso! Caruso si comportava bene dal veterinario, e un ubriaco uomo  volevo pat Caruso e Caruso non ha paura di un uomo. Un uomo indossava un cappello, che è stato un capello lupo.... Il mio cane coraggioso <3 !!!