On tuo koiranpentusen elämä varmasi aika hankalaa. Kehittyy ja kasvaa kamalaa kyytiä ja kaikkea uutta tulee koko ajan. Kysytään melkoisen vahvaa päätä, ettei iske jännitys liian usein päälle. Ole siinä sitten itsesi kanssa, kun viikossa muuttuu koko kroppa! Carssunen on yhtäkkisen kasvamisen lisäksi oppinut vaikka mitä! Jotenkin se menee tuossa isojen rinnalla eikä aina muista, että hän todellakin on vasta niiiiin pieni. Saa jälleen olla iloinen siitä, että isot pojat on näinkin hyvin koulutettuja. Siinä on piccuisella mistä ottaa oikeaa oppia.

Caruso on salaa ehtinyt oppia mm. tällaista:

• hihnan laittaminen on kivaa! Pääsee ulos!
• pyörätiellä on mahdollista kävellä reunassa, kiskomatta ja kurvailematta (muttei tyystin haukkumatta....)
• miten lyhtypylväs kierretään kun hihna on sotkeutunut sen ympäri
• istu (myös ennen kuin saa ruuan)
• maahan (jes,  hokasin miten teen tämän ettei pylly nouse ylös! Vaati noin 5 toistoa)
• sivulle
• miten hihnan saa pois "kainalosta"
• lelu kannattaa tuoda emännälle, leikki jatkuu
• portista pääsee karkaamaan työntämällä sen auki (ellei haka ole kiinni)
• vaatteet on kiva vetää lattialle tuolilta ja sängyn päältä
• ulos pääsee katsomalla "sillä silmällä" kun on hätä
• kaapin- ym.  ovea on parasta väistää ettei se kolahda päähän
• tassut voi antaa pyyhkiä reutuamatta, oma vuoro on vasta viimeksi ja sitä pystyy odottamaan protestoimatta
• Göstan kupille ei ole viisasta mennä
• jäniksen papanat ja kissankakka on hyvää!!! (kiitos Edun)
• fasaanin hajuja pitää seurata tarkasti (kiitos Edun)
• sylkkäri ja kiertäminen "kuivaharjoitteluna" ilman varsinaista estettä
• autoilu on ihanaa, oma vaaleanpunainen häkki vielä ihanampi
• yksin jääminen on ihan ok, kun saa aina nameja
• sänkyyn tai sohvalle ei saa mennä, ei vaikka miten hyppisi ja haukkuisi (ja vaikka sinne jo pystyykin hyppäämään)
• omat luut ja herkut on syytä pitää tallessa ja syödä saman tien
• kaikkia, tai juuri ketään koiria ei haistella, eikä ihmisistä tarvitse välittää (ei aina tosin toimi jos vastaantulija on EPÄILYTTÄVÄ)
• syliin pääsee erikoistapauksessa, ei edelleenkään auta haukkua=komentaa (tämä käytös on vähentynyt lähes olemattomiin, onneksi. Yllättävän paha ääni lähtee noin pienestä ötökästä!!!)
• kylppärissä voi kuivatella lenkin jälkeen ihan rauhassa
• tässä = namia!!!!!!!
• tää piha on mun oma, kuulitteko MUN! (vahtii ihan kiitettävästi)
• ulko-ovesta avaimella tulija kuuluu kalustoon, ei tarvi merkata
• Edun piiska sivaltaa harvoin, mutta tarkasti ja ehdottoman oikea-aikaisesti; sitä on parasta kunnioittaa
• ellei olekaan hätä, kannattaa sitkeästi istua-jäkittää tuulikaapissa niin ei joudu ulos
• jos aamulla esittää oikein väsynyttä, emäntä kantaa ulos
• kun namikaappi narahtaa, kannattaa sännätä tuhatta ja sataa keittiöön
• aamujuusto annetaan aina vanhimmasta nuorempaan -järjestyksessä, kuten herkutkin, turha siis yrittää kiilata

Siinä muutamia perustaitoja, jotka on saatu toimimaan. Äänistä C ei juuri enää välitä, tai siis pysähtyy ehkä kuuntelemaan mutta siinä kaikki. Loppukokeena on ollut mm. matalalla pörräävä helikopteri, asvaltilla lehtiä "auraava" traktori (tämä ääni oli todella järkyttävän kamala, itsekin teki mieli kiiruhtaa kauas pois) sekä roskasäiliötä kippaavan roskisauton ohittaminen parin metrin päästä.