Tämän viikon kaikki treenit jäivät pois, lähinnä ne peruttiin sään takia. Lähdettiin Hannan kanssa MAreenalle treenaamaan, kun tänään ei pakkanen paukkunut. Maria ei ole keksinyt kasvihuoneelleen mitään "kunnon" nimeä, olkoon siis MAreena = Maria-Areena :)

Caruso muisteli mieleen taas, että mikäs paikka tämä onkaan, muisteli kontakteja, putkea, kokeili ekaa kertaa rengasta ja teki "rataa". Meillähän ei siellä jungsteriryhmässä ole enää muita esteitä, kuin hyppyjä ja kepit... Vaihtelu todellakin virkisti. Nokkiminen targetille on sujunut hyvin, ja nyt laitettiin Caruso tosi toimeen. Ensin kuivaharjoiteltiin minipuomiaata pari kertaa. Sitten targetti paikoilleen ja koira valloilleen :) Hanna heilui kameran kanssa naisnappi ja sarjatuliasennot päällä.

Täältä tullaan, ja vauhdilla.

Tosson toi, mihin mun pitää tökätä nenä.

Olen käsittääkseni ansainnut namusen?

Hienosti meni! Eipä näytä olevan kiire pois kontakteilta, kun tarjoilu pelaa. Ihan hyvin toimi noki noki. Vielä kun näkisi, että koskettaako joka kerta, vai hipaiseeko läheltä... Hankala muutenki nähdä turaturpakarvoituksen takaa, ja kun on niin paljon koiraa ylempänä.

Mutkaputkelta "kahdeksikkoa" tehden hypylle, jonka takana ihanainen targetti taas odottaa!

Putki on kyllä kiva! Emäntäki juoksee melkein selkä suorassa, WOW!

Päivän vaikein, eli "rata".

Punainen viiva = koira                 fuksia viiva = emäntä               sininen = target

Tässä olikin monta uutta ja/tai haastavaa asiaa: jarrutus ekan hypyn jälkeen, poispäinkääntö pimeään putkikulmaan ja eteenlähetys. Jarruttelu ei kuulu meidän vahvuuksiimme, mutta kolmannella kerralla tuli jo ihan kelpo suoritus. Hienoa oli poispäinkäännön onnistuminen, kun ei Göstakaan sitä osaa. Vähän oli "vaisu" Caruso aluksi, ei riekkunut eikä räyhännyt. Ei oltu viiiikkokausiin taas täällä käyty. Leikittiin sitten kovasti myös hanskalla, ja vire alkoi nousta.

Toi iso tossa on Rommi. Se on mukava ja rauhallinen kaveri. On toi Hannakin aika kiva! Ei vaan anna mun hyppiä vasten.. höh!

Samaa ei voi sanoa Ruutista, joka nimensä mukaan räjähtelee herkästi ja varoittamatta...

Rommi ja Gösta, selkä- ja lonkkavikaiset, tokottivat hieman. Gösta oli kyllä aivan ylikierroksilla, kun on ollut niin pitkä tauko. Rasittavaa tuo sen hyppiminen ja pureminen, toivottavasti Caruso ei opi yhtä pahoille tavoille.

Käveltiin koko köörin kanssa lopuksi, ja se vaikutti olevan vaikeaa vain Ruutille. Caruso jarrutteli namusia hakemaan JA KULKI OSAN MATKAA suosiolla takana, vaikken ollut sitä sinne komentanut! OHO! Eikä käähättänyt yhtään, vaikka Rommi ja Ruuti kävelivät osan matkaa edellä.